Tauolta palaten

Blogiin tuli odottamaton päivitystauko, kun joulun jälkeen perhepiirissä tapahtui vakava sairastuminen ja remontin jatkaminen jäi taka-alalle. Talvi, kevät ja kesä hurahtivat ohitse ja nyt jatkamme eteenpäin surun kanssa eläen..

Muutamia edistyksiä on tapahtunut kuitenkin, joten jospa tässä pian pääsisi jälleen päivittämään kuulumisia.

Mainokset

Mittasuhteista

Meillä on ollut lähes samoja  huonekaluja vuodesta 2010. Muutama vaihto tai lisäys on ollut kun huonemäärä (ja henkilömäärä) on kasvaneet, mutta tietyt mittasuhteet huonekaluissa ovat pysyneet samoina. Esim. sohvan vaihtuessa kankaisesta nahkaiseen, pysyi koko lähes samana.

Tässä asunnossa tuntuu tilaa olevan silti enemmän kuin kesällä asuntonäytöissä pystyi edes havaitsemaan. Kesällä kaikki tuntui paljon ahtaammalta, vaikka edellisellä asukkaalla oli sirompia huonekaluja. Niitä oli silti ehkä määrällisesti enemmän. Olohuoneesta esimerkiksi jännitin etukäteen, että saammeko sohvaa mitenkään mahtumaan, kunnes tajusimme ettei sitä tietenkään ole pakko asettaa seinää tai ikkunaa vasten.

TV-taso on hankittu joskus vuonna 2013 Hobby Hallin alesta ja nyt ensimmäistä kertaa se tuntuu aivan liian pieneltä. TV voisi olla ainakin 20-30 cm korkeammalla myös, että katseen suunta olisi parempi eikä jalat olohuoneen pöydällä lekotellessa joudu väistelemään omia varpaitaan.

Myös muksun leluille olisi hyvä keksiä jokin järkevämpi säilytys-/leikkimisratkaisu. Voilá, alla telkkarialue luonnontilassaan.

Ikean Bestå-taso seinästä seinään asennettuna voisi rauhoittaa tuota näkymää merkittävästi. Se myös vetäisi sisälleen hyvin leluja ja muuta olohuoneessa käytettävää sälää, lautapeleja jne. Liuska-aralia tuossa nurkassa kaipaisi myös isompaa istutusruukkua ja keväällä aimo annoksen lannoitetta. Aiemmissa asunnoissa olen vähän laiminlyönyt sitä ettei se kasvaisi liian suureksi. Nyt olisi tilaa kasvattaa se vaikka kattoon saakka.

img_8693-1
Kas näin, maagiset sisustussuunnittelutaitoni olkaa hyvät! Ihan itse iPhonella piirsin. 😉

Sitten hiukan erilaista tunnelmaa mittasuhteista. Jännitin aiemmin sitä puu- ja kivitason yhdistämisen toimivuutta, mutta tähän asti tämä on ollut aivan loistava ratkaisu. Kivitasoon piti leikata parin sentin jatkopala siitä ylijääneestä osasta, koska tuo altaan kattava osa jäi piirun verran lyhyeksi. Jatkopalan sauma kaipaa vielä yhden silikonikerroksen, mutta muuten en juurikaan sitä enää huomaa.

img_8694
Laattojen reunat on vielä siistimättä, mutta onneksi hämärässä nurkassa ne ei pistä niin paljon silmään.

Ostan joka vuosi myös eukalyptuksen oksia tuomaan tuoksua. Ensimmäistä kertaa sai ottaa kunnolla pitkiä ja isoja oksia, koska aiemmin ei ole ollut tilaa tai paikkaa tuolle isolle ruukulle.

Uusia huonekaluhankintoja on siis tässä hiukan edessä. TV-taso ei ole niin akuutti, kuin meidän makuuhuoneeseen tarvittava vaatekaappi tai takkahuoneen huonekalut. Välipäivinä onneksi päästään niissä eteenpäin, koska Tori.fi:stä löytyi loistavassa kunnossa oleva nahkasohva, joka on lähes samanvärinen kuin nykyisemme mutta sirompi. Vaatekaappikin lähtee samalla reissulla jostain myymälästä mukaan.

 

Koti, missä aina on sunnuntaiaamu

Kymmenen vuotta Helsingissä ja ylipäätään pääkaupunkiseudulla asuminen on aiheuttanut sen, että olen tottunut jatkuvaan liikenteen kohinaan niin sisällä kuin ulkona. Olen asunut Helsingin keskustassa niin Etu-Kalliossa, Sörnäisissä kuin Itä-Pasilassa, sekä kolmessa eri kohteessa Vantaalla, ja ainoastaan Etu-Kallion asunto oli suht hiljainen, sillä se oli sisäpihalla. Naapureista on myös kerros- ja rivitaloissa kuulunut enemmän tai vähemmän ääntä (yleensä enemmän), mikä tiettyyn kellonaikaan saattaa nostaa verenpainetta ja kierroksia aika paljonkin (etenkin tällaiselle kevyelle nukkujalle).

Kun muutimme Turkuun toukokuun alussa vuokrarivariin, katselimme Google Mapsista aluetta etukäteen eikä se näyttänyt yhtään sen erilaisemmalta kuin edellinen kotimme Vantaalla. Paljon luonnonläheisyyttä, ihan hyvät yhteydet ja jonkin matkan päässä isoja moottoriteitä.

Mutta en osannut lainkaan ennakoida sitä hiljaisuuden määrää.

Meillä on kaksi koiraa, joten niiden ulkoiluttaminen on joka päivä oma prioriteettinsa ja jonka vuoksi luonnonläheisyys oli aivan ehdoton juttu. Aivan ihastuttavana bonuksena tuli siis hipihiljaiset sunnuntaiaamut, kun muutaman kilometrin päässä olevat moottoritietkään eivät kohise taustameteliään, ja voi ulkoiluttaa koiria suorastaan kansallismaisemassa. Vastaantulijoina on lähinnä aamuvirkkuja eläkeläisiä, jotka toivottelevat huomenet. Sunnuntaiaamuisin tuntuu koko maailma pysähtyneeltä ja voisi kuvitella asuvansa jossain oikeasti pöpelikössä eikä 4km päässä Turun keskustasta.

Omakotitaloon muuttaminen on tuonut aivan oman lisänsä hiljaisuuteen, kun ikkunan alla ei kulje autotietä eikä seinänaapureita ole. Kuuluu vain takkatulen rätinä ja (viimeisiään vetelevän) ilmalämpöpumpun hurina.

Rakastan sunnuntaiaamuja, sillä niissä on yleensä tietynlaista hitautta ja uneliaisuutta. Voi rauhassa lueskelle, syödä aamupalaa ja juoda kahvia. Tai no, niin rauhassa kuin vain taapero antaa myöten. Tässä kodissa joka päivä tuntuu sunnuntaiaamulta. Hiljaiselta, rauhoittavalta. Tekee mieli selailla sanomalehteä ja ostaa kaappikello naksuttamaan hiljaisuutta pois.

Joulu tuli tänä vuonna vähän varkain, ja emme ole ehtineet kauheasti joulua laittaa. Kuusen sijasta on muutama joulukukka ja rutosti tunnelmavalaistusta. Alla yksi fiilistelykuva, kun oikein rajattuna ei näy keskeneräistä remonttia tai muita rojuja.

Ja sehän sunnuntaiaamuille riittää. 🙂

IMG_8635.JPG

 

Houston, meille tulee vesi!

Vesi kylpyhuoneeseen!

Tämä oli jännittävä kohokohta viisi päivää muuton jälkeen. Yllättävän kiinnostavaa pyörittää lapsiperhearkea kahden koiran ja kahden urheilevan aikuisen kanssa, kun ei ole a) suihkua, b) pyykinpesukonetta.

Mutta näinpä se saatiin Oraksen hana paikalleen. Se on juuttaan nätti ja löytyi paikallisen K-raudan poistomyynnistä puoleen hintaan. Siihen on nykyään suihkupää ja kaikki, mutta niistä kuvia myöhemmin.

Toinen hieno kokemus oli päästä kokeilemaan kylpyhuoneen himmentäviä kattovaloja.

Katto on vielä entisen ”pukuhuoneen” kohdalta kesken ja myös WC-istuin on asentamatta. Muuton jälkeen tärkeintä oli saada suihku miten kuten toimintaan ja keittiö lapsi- ja koiraturvalliseksi. Osa kylpyhuoneen seinistä oli myös muuton jälkeen vielä tasoittamatta, mutta nyt ne odottaa vain sopivaa maalia.

Farrow & Ballin väreistä löytyi mieleinen sävy joka on lähes identtinen Tikkurilan Mulperin kanssa.

Odotamme vielä kuitenkin tietoa kestääkö tuo maali takan muurin lämpöä vai pitääkö meidän ottaa jokin peruskylpyhuonemaali, jota taas pitää ottaa litramäärällisesti aivan liikaa, koska pakkauskoot on joko 2,7l tai 9l. Todennäköisesti tuo 9l pönttö tulee ehkä halvemmaksi ja tässä remonttikonkurssissa alkaa jokainen kymppi olemaan liikaa (varsinkin kun toinen koirista kilautti juuri ”päävoiton” eläinlääkärissä eli luottokortti on vingutettu tappiin).

Sauna saadaan ehkä tulevana viikonloppuna käyttöön. Pesin sen pölystä viime viikonloppuna ja kas kummaa, kylpyhuoneurakoitsijalla oli jäänyt kokonaan saumalaastit pesemättä seinälle nostetuista laatoista. Kauheen kiva. Mutta näinhän se on, että halvalla ei hyvää saa.

Kiuas pitäisi varmaan liimata tai porata vielä lattiaan ja latoa kivet kiukaaseen, mutta a vot, sitten pääsisi testaamaan löylyt.

Neljättä viikkoa uudessa kodissa

Marraskuu on livahtanut käsistä kauheaa vauhtia ja tuntuu käsittämättömältä, että viikon päästä perjantaina on jo joulukuu. Mihin tämä aika menee!

Muutto sujui ilman suurempia ihmis- tai tavaravaurioita, vaikka meidän oma auto päättikin muuttoaamuna sanoa sopimuksensa irti. Tyypillistä muuttokaaosta siis.

Tavarat saatiin nopeasti paikoilleen ja oli upea fiilis laittaa ensimmäisenä iltana takkaan tuli. Varaava takka on juuri niin ihana kuin toivoin ja ilmalämpöpumpun kanssa se lämmittää pitkään.

Ensimmäisinä päivinä oli hiukan opettelemista asunnon lämmityksen kanssa, sillä vuokrarivarimme oli ollut suorastaan liian kuuma, koska lattian alla meni lämminvesiputkia. Nyt muutaman viikon asumisen jälkeen on löytynyt lämmittämiseen hyvä rytmi, villasukat toimii ja viileässä makuuhuoneessa nukkuu ihanasti.

Keittiö saatiin toimintakuntoon päivää ennen muuttoa ja nyt on pikkuhiljaa saatu mm. välitilan laatoitus, sokkeleita jne. paikoilleen. Vielä on pientä viilausta ja fiksausta mutta ajan kanssa. Alla muutamia kuvia välitilan askartelusta, johon puolisolla ja appiukolla meni eräs lauantai kuutisen tuntia.

Lisää kuvia hiukan myöhemmin mutta täytyy lainata Ikean mainosta ja todeta ”ihanaa olla kotona”.

Viikko muuttoon ja draamaa enemmän kuin tarpeeksi

Todellakin, pari kuukautta vierähti nopeasti ja viikon päästä viikonloppuna olisi muutto. Vatsasta vähän kouraisee ajatuskin, sillä viimeiset pari viikkoa on ollut vastoinkäymistä toisen perään.

Kaikki oikeastaan alkoi siitä, että kylpyhuoneen urakoitsija ei – yllätys yllätys – saanut töitään ajoissa valmiiksi, vaan aikataulu venyi kriittiset kaksi viikkoa, kun päivääkään ei olisi ollut ylimääräistä hukattuna. Jouduimme huomauttamaan myös useaan otteeseen pohjatöiden laadusta, sillä mikrosementin alla tulee olla todella sileä ja virheetön pinta, koska mikrosementillä ei voi pientäkään nypyä tai kohoumaa ns. oikaista. Lopulta emme enää jaksaneet odottaa, vaan pistimme pelin poikki ja puolisoni oikaisi epätasaiset seinät tasoitteella. Huolimattomuus ja aikataulun venyminen saatiin neuvoteltua hinnassa, joten ei tarvitse asiasta liian käärmeissään olla.

Aikataulun venyminen vain sai aikaan sen, että joudumme muuttamaan taloon ilman, että kylpytilat ovat valmiit. Ilmankosteudesta riippuen mikrosementillä vie aikaa kuivua 3-9 päivää, jonka jälkeen pinta lakataan, ja lakan kuivuminen vie 2-4 päivää. Lakkaamaan päästään siis vasta joskus ensi viikonlopun jälkeen.

Kuluvan viikon alussa saatiin kokea hiukan verenpainetta nostavia hetkiä, kun yritimme selvittää HTH-keittiökaappien tarkempaa toimituspäivää, sillä se oli ilmoitettu tilausvahvistuksessa vain, että ”viikko 42”. Meiltä siis puuttui muutama alakaappi sekä yksi pieni yläkaappi, jotta mallikeittiöstä saataisiin L:n muotoinen.

Yritimme olla yhteydessä Tampereen myymälään puhelimitse ja sähköpostilla, kunnes selvisi, että asiakkaan näkökulmasta pahin mahdollinen oli tapahtunut: liike on mennyt konkurssiin. Puhelimiin ei vastattu, sähköpostit katosivat bittiavaruuteen. Meillä ei ollut tuossa vaiheessa mitään varmuutta siitä, että kaapit tosiaan olisivat matkalla.

Alla olevassa kuvassa näkyy tilanne, mihin keittiö jäisi ilman lisäkaappeja.

Ilman kaappeja ei saataisi tasoja paikalleen. Ilman tasoja ei saataisi vesipistettä ja liesitasoa paikalleen.

Ilman kaappeja ei saataisi lattiaa asennettua loppuun, koska lattia pitää asentaa kaappien ympärille.

Toimitusajat ovat 4-6 viikkoa, jos tilauksen joutuisi tekemään toisen myymälän kautta.

4-6 viikkoa ilman kunnollista keittiötä…

Soitimme Vantaan myymälään, mistä neuvottiin olemaan yhteydessä Tanskaan heidän pääkonttoriinsa. Tein sen puhelimitse ja sähköpostitse, mutta mitään vastausta ei kuulunut.

Kunnes keskiviikkona tuli soitto Postin logistiikkakeskuksesta: ”Teille olis tollasia keittiönkaappeja tulossa, millonkas tullaan tuomaan?”

Phuuh, vähän liikaa draamaa yhdelle viikolle!

Kiitos ystävien ja appiukon avustuksen meillä on nyt myös keittiö paikallaan, kuten alta näkyy.

img_8360
Sähkö-putkimies tulee ensi viikolla asentamaan liesitason ja vesipisteet. Kyllä, olemme onnistuneet löytämään sellaisen yksisarvisen, joka osaa tehdä molempia ja on vieläpä hyvä työssään!

Tänään saadaan lattia asennettua loppuun keittiöstä ja ensi viikolla voi vahata tuon puisen tason vasemmalla. Päädyimme sittenkin puutasoon kivisen sijasta, koska remonttibudjetti ei antanut myöten.

Alla näkyvissä kuvissa on Epoqin keittiökaapit, jotka tilasimme HTH:n malliston lisäksi. Integroidut kodinkoneet on jo paikoillaan, mutta en tänään ehtinyt ottaa vielä kuvaa niistä. Kontrasti on aikamoinen ja täytyy sanoa, että onneksi ei kokonaan mustaa keittiötä hankittu. Nyt mielestäni nämä täydentävät toisiaan hienosti.

Viikon aikana pitäisi saada vuokra-asunto pakattua ja loput kriittiset työt tehtyä. Onneksi osa niistä on ulkoistettu juuri sille yksisarviselle eli sähkäri-putkarille ja päätin mielenrauhan (ja verenpaineen) vuoksi ottaa myös loppusiivouksen siivousfirmalta. Eipä tarvitse sitten työpäivän päätteeksi pikkutunneille pölyä hinkata.

Seinämaalien valinnan vaikeudesta

Alla olevasta värilastupaletista kaikki lähti. Yksi, joka näytti hyvältä luonnonvalossa ulkona, oli kummallisen näköinen sisällä. Toinen, joka näytti hyvältä kaupassa, oli talolla ihan väärä. Kolmas vihersi, neljäs punersi, viides oli ties mitä.

IMG_7905
Kännykällä otetussa kuvassa sävyvaihtoehdot nykyisen vuokrakämpän keittiön seinää vasten.

Ehdimme päätyä jo monen mutkan kautta alla näkyvään merinoon, joka näytti suurimmassa osassa tiloissa hyvältä. Kunnes vertasin sitä takkahuoneessa takan väriin ja se näytti vain likaisen vihreältä. Etsinnässä oli täydellisen harmaa, ei liian kylmä, ei liian lämmin, sellainen neutraali taustaväri, joka ei hyppäisi silmille, mutta ei myöskään olisi liian tylsä.

Onneksi menimme Turussa Sarokkaalla käymään, koska ongelma (lähes) ratkesi sillä käynnillä. Tuskailimme myyjälle värilastujen valinnan vaikeutta ja hän ohjasi meidät täysin uuden maalimerkin äärelle.

Farrow & Ball on brittiläinen maalimerkki, johon en olisi oma-aloitteisesti kyllä tutustunut, mutta taitavan myyjän avustuksella saimme tietää, että maali on vanhoilla perinteisillä menetelmillä valmistettua, vesipohjaisena ja mineraalipigmenttien vuoksi lähes 100% myrkytöntä ja hajutonta, sekä taipuu 132 värisävyyn.

Litrahinta on tietysti tuntuvasti korkeampi, mutta myyjän mukaan riittoisuus on taas aivan omaa luokkaansa, sillä esimerkiksi sama määrä Farrow & Ball maalia peittää 16m2, kun akrylaattimaali riittää vain 11m2. Hintaero ei tällöin ole suuren suuri.

Myrkyttömyys ja pigmenttien syvä väri vakuutti meidät kokeilemaan yhtä satsia makuuhuoneeseen. Maalaaminen tapahtuu matalanukkaisella mikrokuitutelalla ja seinän tulee olla tasoitettu äärimmäisen tasaiseksi, koska matalanukkainen tela ei ns. anna mitään virheitä anteeksi. Purkki tulee myös sekoittaa erittäin huolellisesti, jotta pigmentti pohjalta sekoittuu tasaisesti.

Saimme myyjältä värilastukirjan hetkeksi kotiin lainaksi ja mallasimme sopivia lastuja ympäri asuntoa. Lastut itsessään ovat paljon suurempia kuin normaalisti, mikä auttoi todella paljon värisävyn hahmottamisessa. Itse olisin voinut maalata mallit vielä pienillä purkeillakin, mutta olimme niin yhtä mieltä sopivasta sävystä, Ammonite no. 274, että päätimme ottaa pienen riskin.

Sävy näytti hyvältä ja myös aika samanlaiselta pinnasta ja valaistuksesta riippumatta.

Valitettavasti sävy ei mitenkään pääse oikeuksiinsa ilman kunnon valaistusta ja kameraa, mutta alla olevasta mallikuvasta saa käsityksen.

Kuva: Palette Paint.

img_8147

img_8236
Päämakuuhuoneen saarniparketti. Lattialistat rajaavat seinän sävyn hyvin esiin.

Emme kuitenkaan päätyneet käyttämään Ammonitea muualle asuntoon, koska se oli hiukan hitaampi työstää ja meitä epäilytti, jos asunnosta tulee liian hämärä tummemmilla seinillä. Pitkän pähkäilyn jälkeen laitoimme olohuoneeseen ja keittiöön Tikkurilan Höyhen-sävyä, joka tuntuu olevan yleisin sävy tällä hetkellä maalarinvalkoisen lisäksi.

Höyhen sävy on hyvin hento ja sen erottaakin parhaiten täysin valkoista vasten. Katto ja kaikki listat ovat listavalkoisia, joten sävyn pitäisi rajautua hennosti esiin. Tässä esimerkki keittiöstä keinovalossa, keittiön kaappien takaa on jätetty maalaamatta.
Tässä sävy luonnonvalossa.

Takkahuoneeseen päätyi Tikkurilan Kalsiittia, vaikka se hiukan vihersikin. Se ei tilassa haittaa lainkaan, koska sinne on joka tapauksessa tulossa runsaasti isoja viherkasveja sekä puuta.

IMG_8256.JPG
Takkakin sai kuluvalla viikolla uuden maalipinnan!

Selkeästi tummempi seinä sopii takkahuoneeseen muutenkin, sillä se on todella aurinkoinen ja valoisa paikka.

Ihastuin tuohon valmiiseen Ammonite-sävyyn niin paljon, että kahteen muuhun makuuhuoneeseen tulee myös Farrow & Ball maalia. Ihan jo pelkästään hajuttomuuden ja myrkyttömyyden vuoksi, sillä ehdimme remontoida loput makuuhuoneet, kun olemme muuttaneet jo sisään enkä halua altistaa ketään meistä akrylaattimaalin kärylle. Tyttären huoneeseen pohdiskelin jotain ihanaa auringon keltaista! Vierahuoneessa voisi olla luumuun tai siniharmaaseen taittavaa.

 

Hups kultsi, tein valkoisen lattian

Kuluvalla viikolla on tehty edistystä lattiarintamalla. Päämakuuhuone sai valkolakattua saarniparkettia ylleen ja olohuone-takkahuone-akselilla oleva vanha parketti hiottiin ja vahattiin ensimmäisen kerran Osmo Colorin Silkki- sävyisellä puuhavahalla. Ihastuimme edellisessä asunnossa vahatun lattian jalkatuntumaan, sekä helppoon ylläpitoon. Kolhut ja kulumat voi korjata paikallisesti ilman, että tarvitsee jokaista neliösenttiä uusia, kuten lakatussa lattiassa. Vaha myös patinoituu mielestäni kauniimmin kuin lakka.

img_8234
Olohuoneen lattia hiottuna.
img_8236
Päämakuuhuoneen saarniparketti.
img_8237.jpg
Ero vanhan ja uuden parketin välillä on aika huomattava.

Puolisoni vahasi lattiaa eilen illalla pitkän päivän päätteeksi, kunnes soitti minulle ”tämä on sitten aika valkoinen, että millainen se sun visio olikaan..?”

Visio oli alla näkyvän kuvan mukainen. Vaalea, mutta selkeästi puun syyt näkyviin jättävä.

Alla näkyy ero yhdellä kerroksella vahatun ja sen makuuhuoneen uuden saarniparketin välillä. Tulihan siitä nyt, noh.. valkoinen.

img_8253
Hups!

Puu kuultaa kyllä lävitse, etenkin takkahuoneessa, joka on kaikista valoisin huone. Mutta ei se ihan mennyt siten kuin kuvitelmissa.

img_8254
Takkahuoneen lattiaa.

Pinnasta puuttuu vielä kevyt välihionta ja päällimmäinen kerros eli öljyvaha, joka tekee pinnasta likaa hylkivän. Hetken piti valkoisuutta vähän yskähdellä, mutta onhan se nyt ihan julmetun nätti.

IMG_8251.JPG

img_8255
Kännykkäkuvissa lattia näyttää jotenkin vähän laikukkaalta miltä se ei livenä taas näytä.
IMG_8256.JPG
Takkakin sai kuluvalla viikolla uuden maalipinnan!

Bauhausin mallipalassa puuvaha oli paljon läpikuultavampi, mutta tuostahan tulikin yllättäen hieno. Vähän sama juttu kuin keittiön kanssa eli ei sellaista aluksi ihan suunniteltu, mutta kun sellainen tupsahti syliin, mennään sitten sillä.

 

 

Edistystä remonttirintamalla

Talolla on nyt rymsteerattu kohta kaksi viikkoa ja yllättävän vähän on tullut vastoinkäymisiä vastaan. Tähän mennessä on tullut kolme pientä yllätystä, kaksi kylpyhuoneessa ja yksi keittiössä.

Aloitetaan keittiöstä.

Kaappien lähdettyä parempiin ”suihin” huomasimme, että keittiö lattia oli asennettu kaappien ympärille eikä alle. Vanhassa keittiössä oli hella nurkassa, jolloin lattia oli siitä kohtaa viisto. Tämän vuoksi uudet kaapit eivät olisi peittäneet sitä mitenkään järkevästi. Ensin suunnittelimme tilalle vinyylilankkua ja että säilyttäisimme ”ruokasalin” eli ikkunaerkkerin kohdalla lattian, mutta suunnitelmiin tuli muutos, kun lattiaa ei saanutkaan siististi irti. Koko keittiön lattia meni siis uusiksi.

img_7898

Yllä olevissa näkyy myös jo tasoitetut seinät keittiössä sekä kertaalleen pohjamaalattu katto. Kylläpä tuli valoa! Keittiön ikkunat suuntaa pohjoiseen, jolloin sinne ei luonnostaan tule kovin paljon valoa. Uusi lattia odottelee vielä autotallissa. Bauhausin alennusmyynneistä löytyi hyvän oloista mattavalkolakattua saarniparkettia, jota tulee keittiön viereiseen makuuhuoneeseen myös eli entiseen ”siniseen unelmaan”.

Enää pitää vain toivoa, että vanhan parketin sävytys onnistuu ja lattiat eivät riitele kovin pahasti toistensa kanssa.

Sitten kylpyhuoneeseen. Urakoitsija löysi suihkuseinän takaa suuren hiiren pesän, jonka vuoksi seiniä avattiin alaosasta laajemmalta alueelta. Kuntokartoituksessa näkynyt kohonnut kosteus saunassa ei osoittautunut lainkaan ihmeelliseksi jutuksi.

Hiukan enemmän päänvaivaa urakoitsijalle on aiheuttanut tuo alla olevassa kuvassa oleva ”pukuhuoneen” seinäke, jonka haluamme pois. Sen takana on WC-istuin ja se olisi tarkoitus kääntää 90 astetta ikkunaseinälle. Tuon seinäkkeen sisällä kulkee vain vesiputki, iso kasa sähköjohtoja ja viimeisenä silauksena nuo kaksi puupalkkia, jotka osoittautui kantaviksi.

Oikeanpuoleinen palkki osoittautui kuitenkin ”leijuvaksi”, eli se on ilmeisesti tarkoitettu kantavaksi, mutta yläosastaan se ei ole koskaan ollut kiinni, vaan se on ns. leijunut ilmassa. Seinäke saadaan siis pois, mutta ikkunaseinälle joudutaan koteloimaan tuo yksi palkki, mikä on harmi. Olimme nimittäin suunnitelleet tuolle seinälle säleikköä lämpökäsitellystä puusta ja sen taakse tulisi ledivalot.

Screen Shot 2017-08-07 at 12.34.00
Kuva on hippasen jäljessä suunnitelmista. WC-istuin tulee siis vasemmalle ikkunan alle, lavuaaria ei tule ja istuimen oikealle puolelle tulee pitkä penkki. Nyt kahden ikkunan väliin seinälle jää vielä se palkki.

Saimme idean säleikköön yhdestä asuntomessukuvasta. Vaalean puun sijasta meille tulee todennäköisesti lämpökäsiteltyä leppää ja sen löytäminen onkin ollut ihan oma prosessinsa. Haluaisin tuota samaa kalanruotokuviota, mutta sitäpä onkin aikamoinen homma askarrella ja helppohan tässä on vain osoitella sormella, että ”mä haluan ton”, kun ei itse tarvitse sirkkelöidä.

uniikki-4-pukuhuone

Keittiörintamalla päästiin myös eteenpäin ja mallikeittiöön on tilattu HTH:lta lisää kaappeja, jotta se saadaan oikean muotoiseksi. Alla olevassa kuvassa näkyy merkittynä jääkaappiseinä ja ne kaapit tilaamme Epoqilta ihan hinnan vuoksi, mutta myös siksi, etten halunnut kokonaan tummanruskeaa keittiötä.

Screen Shot 2017-08-28 at 15.14.16

Keittiötason suhteen olemme jahkailleet, sillä emme ole vielä päättäneet tilaammeko lisää kivitasoa. Sitä tarvittaisiin yli kolme metriä ja hinta on sen mukaista. Puutason yhdistäminen houkuttelisi, jolloin ikkunaseinälle tulisi puuta ja lavuaariseinä olisi kiveä. Pinterestistä on ollut todella vaikea löytää inspiraatiokuvia, sillä suurimmassa osassa kahta materiaalia ei ole yhdistetty vierekkäin vaan esimerkiksi saarekkeeseen.

c771e7aa1d7b90d69ac651cd8d35f836
Ceasarstone Woodland.

walnut_wood_countertops_7856_2

Viikonloppuna on tiedossa laattojen ja mikrosementin osto, sekä pitäisi päättää vihdoin seinien värit eri tiloissa. Ehdimme jo alkuviikosta päätyä yhteen värilastuun, mutta onneksi mallailimme sitä vielä talolla eri  valossa, koska se näyttikin siellä vihertävältä. Vuokra-asunnolla se oli jälleen harmahtava.